Tänään näin koivuissa hiirenkorvia. Teki mieli hihkua kuin pieni lapsi.

Oma piha on saanut minutkin pitämään keväästä, vaikka en edelleenkään viihdy tässä koleassa, petollisen valoisassa mutta jäätävässä säässä josta puuttuu syksyn lämmin lempeys. Mutta kyllä kasvun ihme on jännittävää, kerta kaikkiaan. Jos minäkin uudistuisin kerran vuodessa, olisinko aina noin hykerryttävän hempeän ja hennon kaunis, viattoman oloinen?

Ehkä siksi aikuisopiskelu tuntuu kotoisalta: saa olla taas täynnä potentiaalia, vailla kokeneisuuden tuomia ennakko-odotuksia ja velvoitteita.