Pohdittua tässä tenttikirjoja selaillessa: mielenkiintoisen asian opiskelun mukavuus on kyllä kerrassaan hämmästyttävää. En muista milloin olisin samaa intoa tuntenut ennen tämän harrastuksen aloittamista, mutta sen verran tuttu tunne oli, että jonkinlainen ahaa-elämys tulee pölyttyneitä muistikanavia pitkin. Selailen kirjaa malttamattomasti eteenpäin: mitä herkkuja seuraavat sivut tarjoavat? Mistä tarina jatkuu? Kertokaa minulle lisää!

Ehkä lukiossa koin vastaavaa. Tosin korkeakouluopintoihin ja näihin nykyisiin verrattuna lukeminen oli aivan luvattoman helppoa, oikeaa opiskelua ei välttämättä tarvinnut ollenkaan, riitti kun vähän kertasi asioita ennen kokeita. Nyt tentit ja sen sellaiset arvioinnit tuntuvat turhilta - mielenkiinnostahan minä tätä luen, en tullakseni arvioiduksi - mutta kyllä se kieltämättä antaa tukea ja aikatauluja asioihin perehtymiseen. Tulisinko lukeneeni kirjoja samanlaisella intensiteetillä ilman tenttiä? Ehkäpä en sittenkään. Toisaalta tavoitteenani ei ole hyvät arvosanat vaan tietämyksen lisääminen.  Täytyy kyllä myöntää että parempien arvosanojenkin saaminen voisi tuntua mukavalta, sillä omat opiskeluajat totuin siihen, että tentit läpäistiin rimaa hipoen ja unohdin miltä tuntuu olla ihan oppivainen, kiitettäviä vasemmalla kädellä napsiva flikka.

Kivaa siis on, toisin kuin se ala josta leipäni hankin. Tietysti minun olisi jo opiskeluaikana pitänyt älytä vaihtaa alaa kun se alkuperäinen ei vain jaksanut kiinnostaa, mutta muilta kiireiltä (eli opiskelijaelämän/parisuhteen viedessä) en vain saanut sitä aikaiseksi ja niinpä pakersin tutkinnon loppuun vailla mitään mielenkiiintoa, siirtyen töihin jotka nekään eivät aivan huippuinnostavilta tunnu.

Pitäisikö tehdä alanvaihto nyt? Vaikealta tuntuisi: mikä takaa että viihtyisin töissä, joihin tämä uusi ala pätevöittäisi, vaikka alan opiskelu tuntuukin kivalta ja aihepiiri innostavalta? Opiskelu ja työelämä kun ovat aivan eri asioita. Vuosien opiskelu asuntovelallisena ja uusi pettymys työelämään tämän ikäisenä tuntuisi vaikealta sekin.